Vuonna 2010 Dodon teemana on kaupunkien rytmit. Kaupungit tuottavat lähes 80 % maailman hiilidioksidipäästöistä ja kuluttavat 75 % energiasta. Myös maailman väestönkasvu keskittyy kaupunkeihin. Kaupungit ovat keskiössä, kun etsitään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaupunkien rytmien avulla Dodo valottaa muutosta kohti urbaania ja ekologisempaa elämäntapaa.

Ratkaisuna sopiva rytmi

Tulevaisuuden kaupungeissa liikkuminen, energiantuotanto, ruokavalio ja tapamme kuluttaa ovat erilaisia kuin nyt. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi kaupunkien on vähennettävä päästöjään 40 % vuoteen 2025 mennessä. Halvan öljyn loppuessa kaupungit ympäri maailmaa ovat alkaneet suhtautua resurssien niukkuuteen vakavasti. Hyvän rytmin avulla kaupungit ja kaupunkilaiset voivat saavuttaa suuria muutoksia lyhyemmässä ajassa, helpommin ja ympäristöä vähemmän kuormittamalla. Hyvän kaupungin rytmi on vastuuta ajankäytöstä, omaehtoista elämänrytmiä, mielekästä liikkumista ja rikkaampaa kaupunkitilaa.

Kasvun rajoilta kestävään arkeen

Ilmastohaaste ja öljyn tuotantohuippu vaativat yhteiskunnilta dramaattisia muutoksia. Liikenne, energiantuotanto, ruokavalio sekä arkiset tapamme kuluttaa ovat 50 vuoden päästä erilaisia kuin nyt. Voiko suuria asioita muuttaa lyhyessä ajassa ja miten ratkaisut luonnonvarojen liikakulutukseen, ilmastonmuutokseen ja väestönkasvuun leviävät? Entä millaisia muutoksia siirtyminen kestävään arkeen aiheuttaa kaupunkilaisen elämänrytmille? Väheneekö kulutus, jos elämässä hidastetaan? Ja miten ajankäytön rakenteita voidaan kehittää, jotta kaupunkilainen voi hallita omaa rytmiään ja arki kaupungeissa olla ekologisempaa, mukavampaa, toimivampaa ja terveellisempää?

Öljyhuippu tuntuu kaupungeissa

Päästöjen nopea globaali leikkaaminen edellyttää teollistuneilta mailta jopa 40 % päästövähennyksiä tulevan vuosikymmen kuluessa, myös kehittyvien maiden on pystyttävä  muuttamaan kehityksensä reittiä ja hillitsemään päästöjensä kasvua.

Raakaöljyä on tarjolla lähitulevaisuudessa yhä vähemmän, ja öljyhuipulta käännytään laskuun globaalisti. Epävarmuus varjostaa myös kaupunkien tulevaisuutta. Erityisen vaikeaa on kehitysmaiden suurkaupungeissa, joissa energiajärjestelmät ovat nykyisinkin puutteellisia.

Miljoonia uusia kaupunkilaisia

Samalla kun ilmasto- ja energiahaasteet kärjistyvät, kehitysmaat kaupungistuvat voimakkaasti. Miljardeille kaupunkilaisille aukeaa ensimmäistä kertaa uusia tilaisuuksia hankkia toimeentuloa ja kuluttaa, mahdollisuuksia kouluttautua ja päästä käsiksi uuteen informaatioon. Kaupungistumisessa on myös toivoa: kaupungit ovat paikkoja, joissa uusia asioita syntyy nopeasti.

   ===

Kaupunkien rytmit -teeman avulla Dodo tuo esiin yhteiskunnallisia esimerkkejä siitä, miten uudet ratkaisut kehittyvät ja leviävät kaupungeissa. Kehittyvän maailman kaupungeista kootaan yhteen lupaavia esimerkkejä uusista sosiaalisista, teknologisista ja hallinnollisista ratkaisuista ja tarkastellaan kehityksen vaatimaa aikaa.

Dodo esittelee rytmikkään teemavuoden aikana esimerkkejä muutoksista, jotka liittyvät niin asumiseen, liikenteeseen kuin kuluttamiseenkin. Samalla nostetaan esiin kysymys elämän rytmin vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Keskustelu kaupunkien rytmeistä on aloitettu kolmessa sisältöryhmässä, joista kukin etsii teemaan erilaisia näkökulmia.

Henkilökohtainen aika - yksilön ja yhteisöjen näkökulmasta. Yhteyshenkilö: lotta.suistoranta at dodo.org

Globaalit rytmit - esimerkkejä maailman kaupungeista. Yhteyshenkilö: katri.maenpaa at dodo.org

Tila & liikkuminen - rytmien vaikutus kaupunkitilaan ja liikkumiseen. Yhteyshenkilö: taika.ilola at dodo.org